Mynämäen älykylän rakennus tuli päätöspisteeseen. Usean vuoden kestänyt asukashankinta ei löytänyt yhtäkään kiinnostunutta asukasta muuttamaan Mynämäkeen. Tuloksena kunnalle ovat hukkaan heitetyt rahat ja mainehaitta. Keinotekoisen kylän sijaan olisi kannattanut kehittää olemassaolevia kyliä.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on selvitellyt kouluverkkomuutosten vaikutuksia maaseudulla ja todennut, että koulujen lopettamisilla on negatiivinen vaikutus kuntien elinvoimaan.
…tilastoanalyysi antaa viitteitä kouluverkkomuutosten negatiivisista elinvoimavaikutuksista, kuten lisääntyvästä lähtömuutosta, heikommasta työllisyys- ja työpaikkakehityksestä sekä koulutusmenojen odotettua heikommasta kehityksestä. Analyysi osoittaa myös selvästi haastavan tilanteen, jossa radikaaleja kouluverkkomuutoksia tehdään: lähes kaikilla elinvoiman mittareilla suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa elinvoiman tila on haastava, joka pakottaa kunnan toimimaan. Kouluverkkomuutokset eivät kuitenkaan näytä ratkaisevan elinvoiman haastavaa tilaa, vaan pahimmillaan heikentää tätä entisestään.
Suomen peruskouluista 55 prosenttia on lakkautettu vuosien 1990 ja 2020 välillä. Etenkin pieniä kouluja on Suomessa maaseudulla lakkautettu pää märkänä. Lopettamisilla on tavoiteltu taloudellisia säästöjä, mutta menot ovat kuntien typeryyksien myötä vain kasvaneet.
Koulutus ja kulttuurimenojen kehitys vuosien 2015–2020 aikana ei tue kouluverkon taloudellisia perusteita. Vaikka kouluverkkomuutoksia perustellaan usein koulutusmenojen kasvun hillitsemisellä, koulutusmenot kasvoivat asukasta tai alle 15-vuotiaita asukkaita kohden laskettuna maltillisimmin vain vähäisiä kouluverkkomuutoksia tehneissä maaseutukunnissa. Suuria tai erittäin suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa menot kasvoivat merkittävästi voimakkaammin etenkin lasta kohden laskettuna.
Ikävä juttu,että säästötavoitteet eivät ole toteutuneet, vaan päin vastoin koulutusmenot ovat kasvaneet etenkin kouluja lopettaneissa kunnissa. Maaseutukunnat ovat siis käytännössä aktiivisesti heikentäneet omaa elinvoimaansa ja kiihdyttäneet maaltamuuttoa ilman mitään hyötyä. Mynämäki on muiden mukana kunnostautunut lähiaikoina tässä oman elinvoiman määrätietoisessa heikentämisessä.
Tarvaisten koulun lopetus sujui ennakoidusti. Kuten Ihalaisissa ja Huolissa, niin myös Tarvaisissa rakennuksen sisäilmaongelmat johtivat koulun sulkemiseen. Nyt kolmen kyläkoulun lopetussuunnitelmat on vihdoin saatu päätökseen ja on aika tehdä uudet kouluverkon kehittämissuunnitelmat. Mynämäen oppilasmäärät laskevat vuosi vuodelta, eli kouluverkkoa voidaan keskittää edelleen. Oppilaskohtaisilta kuluiltaan kallein koulu on aina sopiva lopetuskohde, eli Karjalan koulu on näin ollen seuraaksi tähtäimessä. Opetushenkilöstön määrästä ei tietenkään tingitä, vaan opettajien määrä pysyy ennallaan oppilaiden lukumäärän laskiessa. Voisiko Mynämäessä kehitteillä olevan älykylän rinnalle kehittää erityisen älykoulun? Pellolle betonista rakennettava laitosmainen keskuskoulu monikäyttötiloineen varmasti houkuttaisi kuntaan uusia asukkaita.
Mynämäen kunnanvaltuusto päätti marraskuussa 2021, että Tavaisten koulun tilanne selvitellään kevään 2022 aikana. Selvittely on pohjustettu hyvin, eli opettajat ovat ilmoittaneet sisäilmaongelmasta, koulu on tyhjennetty ja on laadittu 1 miljoonan euron remonttisuunnitelma. Varmasti perinpohjainen selvittely johtaa samankaltaiseen tulokseen, kuin Ihalaisten ja Huolin kouluissakin. Sitten kunnanjohtajan vuonna 2015 tekemä suunnitelma kyseisten kolmen koulun sulkemisesta viimein toteutuu.
Huolin koulurakennus myytiin 49000 eurolla. Samaan aikaan opetustoimeen rukataan kunnan budjetissa lisärahoitusta. Ilmeisesti kyläkoulujen lopettaminen ei tuonut riittävästi säästöjä, vaan kulut päinvastoin kasvavat.
Huolin koulu on myytävänä. Myynti-ilmoituksen mukaan homeongelma ei ollutkaan aivan niin vakava, kuin koulun lopetuksen yhteydessä annettiin ymmärtää.
Vanhasta Rasekon ammattikoulurakennuksesta on löytynyt rakennusvirheitä ja tiloihin siirtyvän Mynämäen kunnantalon saneeraus ylittää määrärahan. Samassa rakennuksessa toimi Ihalaisten ja Huolin koulut väistötiloissa ja silloin sisäilmaongelmat taklattiin roudarinteipillä. Taitavalla teipinkäytöllä ongelmarakennuksesta tehtiin hermeetisesti suljettu uuden ajan moderni oppimistila. Onko teippi nyt loppu vai miksi turvaudutaan teipin sijasta remontointiin?
Mynämälle ollaan perustamassa älykylää. Osuuskuntamuotoinen älykylä tarjoaisi asukkailleen älykästä asumista ja yhteisöllistä toimintaa. Älykylä on kokoelma kaikkea trendikästä. Älykylä panostaa yhteisöllisyyteen, ekologisuuteen ja pieneen hiilijalanjälkeen, hiilineutraaliuteen ja energiatehokkuuteen. Älykylässä on aurinkopaneeleita, aurinkokeräimiä, hybridiratkaisuja ja muuta hilavitkutinta. Kaikkea on, kuten kylätalo, lapsille leikkitilaa, kenttä lentopalloa, tennistä tai koripalloa varten, puulämmitteinen sauna jne. Rakennusmateriaalit ovat ekologisia, eli savea ja olkea.
Hienon sanahelinän takana älykyläsuunnitelmassa on muutama ongelma. Mynämäen kunta on sitoutunut maksamaan konsulteille 200 000 euroa projektin eteenpäin viemisestä sisältäen 5000 euroa per nuppi uusista asukkaista. Miksei yritys toteuta menestyskonseptiaan itse? Jos älykylä on niin erinomainen konsepti, niin mihin tarvitaan Mynämäen kunnan rahapussia?
Älykylä tavoittelee asukkaiksi hyvätuloisia ihmisiä, sillä siellä asuminen maksaa suunnitelmien mukaan 1700 EUR/kk. Tuolla summalla asuttaisiin vuokralla, eikä lyhennettäisi itselle omistusasuntoa. Kuka maksaisi vuokra-asumisesta pellolla Mynämäellä tuollaisia summia?
Älykylässä asutaan ekologisesti etätöitä tehden ja asioille kipaistaa yhteiskäyttöautolla? Ei etätöihin tarvita erityistä älykylää. Etätöitä on Mynämäessä tehty jo vuosikausia. Auton varauslista voi olla melko piukassa, koska älykylä sijaitsee palveluiden absoluuttisessa nollapisteessä. Kauppaan ja apteekkiin on matkaa 4-5 kilometriä. Muita palveluja ei juuri olekaan. Kauppakeskus Myllyyn on 28km. Yksi auto ei taida 50 asukkaalle riittää.
Älykylän on kerrottu tuottavan Mynämäelle 500 000 euroa verotuloja vuodessa. Laskelma on utopistinen, kun jokaisen asukkaan vauvasta vaariin pitäisi maksaa 10 000 euroa kunnallisveroja vuodessa. Onko tehty markkinatutkimus, jonka mukaan suurituloiset haluaisivat muuttaa Mynämäkeen pellolle kalliista asumaan yhteiskäyttöautoa jonottamaan?
Kaiken kaikkiaan älykyläsuunnitelma on älyvapaa suunnitelma kunnalta, joka on juuri sulkenut/sulkemassa kolmea kyläkoulua ja sammuttamassa valot kolmesta kylästään. Vuonna 2017 lopetetun Ihalaisten koulun yhteydessä oli koulu, ryhmis, vapaa-ajan harrastus-, kokoontumis- ja liikuntatilat, urheilukenttä sekä luistelukenttä ja matonpesupaikka. Useampi kyläläinen teki etätöitä kotoaan käsin. Nyt ei ole enää mitään lähipalveluita, mutta veroja saadaan maksella erilaisten projektien kulujen kattamiseen.
Mynämäki on matkalla kohti kriisikuntaa. Huolimatta yksinomaan kyläkouluista tehdyistä symbolisista säästöistä, kunnan talous on jostain syystä ruvella. Vielä on onneksi muutama kyläkoulu lopetettavaksi. Kuntapäättäjien kehumat hyvät palvelut ja peltotontit eivät houkuttele uusia asukaita. Panostetaankohan vääriin asioihin?
Kunnanjohtaja ehdotti vuonna 2015 Ihalaisten, Tarvaisten ja Huolin koulun sulkemista. Ehdotus ei mennyt läpi, mutta kuin sattuman kaupalla juuri nuo kolme koulua ovat joutuneet vakavien kosteusvaurioiden runtelemiksi ja sittemmin Ihalaisten ja Huolin koulut on jouduttu valitettavasti sulkemaan. Tarvaisten lapsia siirretään parasta aikaa väistötiloihin.
Kunnan tuoreen talousarvion mukaan Karjalan koulun oppilaskohtainen kustannus vuonna 2021 on 13202 euroa. Laurin koulussa se on 7789 euroa. Liian kalliina lopetetussa Ihalaisten koulussa oppilaskohtainen kustannus oli noin 10000-11000 euroa. Karjalan koulun oppilasmäärä on myös laskeva, toisin kuin esimerkiksi jo lopetetussa Huolin koulussa. Karjalan koulun rakentaminen maksoi 2,5 miljoonaa euroa ja nyt se on kustannuksiltaan kallein koulu. Aikanaan kunnanvaltuustossa kysyttiin monen valtuutetun suulla: Miksi muiden koulujen oppilaiden pitää maksaa Ihalaisten koulun korkeat kustannukset. Nyt voi siis kysyä, miksi muiden koulujen oppilaiden pitää maksaa Karjalan koulun korkeat kustannukset?
Vakkari kertoo, että kunnan omistaman linja-autoaseman katto on vuotanut ja rakennus on purkukunnossa. Asia paljastui yllättäen, kun linja-autoasemaa aiottiin myydä. Mynämäellä on melkoisen useasta kunnan omistamasta rakennuksesta paljastunut purkukuntoon johtavia ongelmia. Näin on käynyt parille päiväkodille, kolmelle kyläkoululle, terveyskeskukselle, ammattikoululle ja kunnantalolle. Ja aina yllätyksenä.
Mynämäen kunnan talouden tasapainottamisohjelma on julkaistu. Kunnan katastrofaalinen taloustilanne korjaantuu lehtitilauksia perumalla ja muulla pikku näpräilyllä. Ihme ettei kyläkouluja ehdotettu lopetettavaksi, kun niistähän saisi aina 200 000 – 400 000 euroa säästöä per koulu (ns. virtuaalisäästöä).
Oikeisiin ongelmiin, kuten esimerkiksi SOTEn pohjattomaan mustaan aukkoon nimeltään Akseli, ei ohjelmassa toimenpiteitä ehdotettu. Myöskään henkilöstöön ei säästötoimia kohdistettu, muutoin kuin parin päivän lomautukset. Henkilöstömäärät ja -menot pysyvät ennallaan, vaikka kunnan väkiluku ja lapsimäärät laskevat. Kun verojakaan ei pysty loputtomasti nostamaan, niin valtiolta haetaan 2 miljoonan euron apua ensihätään.
Ylen jutussa kerrotaan koulujen sulkemisen johtavan kunnat kuolemanspriraaliin, jossa ne näivettyvät entisestään. Mynämäki on jo hyvässä vauhdissa, mutta vielä voisi lopettaa säästösyistä 2-4 kouluja ja syöksyä entistä kovempaa vauhtia spiraalissa alaspäin.
Mynämäen kunnan taloustilanne ei yllättäen parantunutkaan kyläkouluja lopettamalla. Päinvastoin kunnan talouskriisi vain syvenee. Nyt lomautetaan henkilöstöä. Seuraavia säästötoimia voi valita täältä.
Mynämäen kunnan taloushuolet ovat ohi. Ihalaisten koulun myynti tuotti ruhtinaalliset 21500 euroa.
Ihalaisten koulu on myynnissä. Kunta on realisoimassa koulun salamannopeasti lopetuksen jälkeen. Kunnan huono taloustilanne korjaantuu myyntitulojen ansiosta. Myynti-ilmoituksen liitteenä on myös huippusalainen kuntotutkimusraportti. Pitkään salailtu raportti paljastaa koulun vuosia jatkuneen huonon hoidon, päin brinkkalaa tehdyt remontit ja korjaamatta jääneet vesivahingot. Kattoa ei voitu edes tarkastaa, kun tikkaat eivät olleet turvalliset kiivetä? Koulussa olisi pitänyt korjata normaali kuluma ja huonon hoidon aiheuttamat viat, mutta sen sijaan se lopetettiin. Opettajat toimivat muutosagentteina sisäilmasta sopivasti oireilemalla. Nyt koulusta saa pikku rempalla toimivan kiinteistön moneen käyttöön.
Viimeisen viiden vuoden aikana Ihalaisten koulupiiristä on mennyt koulu, päivähoitopaikka, harraste- ja kokoontumistilat, leikkipaikka, urheilukenttä ja luistelujää. Matonpesupaikka on lähdössä juuri. Katuvalot ovat vielä jäljellä, sitten ei ole enää mitään kunnallisia lähipalveluita. Kunnallisvero on vastaavasti noussut koko ajan. Näin se kehitys kehittyy. Miksiköhän Mynämäen väkiluku laskee vuodesta toiseen?
Ylen jutun mukaan kyläkoulut ovat ylivoimaisesti turvallisimpia terveydelle. Kyläkoulut selviävät epidemiatilanteestakin ilman suurempia erityisjärjestelyjä. Harmi vaan, että näistä turvallisimmista kouluista noin 94 prosenttia on lakkautettu viimeisten 30 vuoden aikana.
Mynämäen lapset ovat saaneet nauttia koronaepidemian aikana erinomaisesta etäopetuksesta. Nopeasti käynnistetty etäkoulu on toiminut mainiosti. Koulunkäynnin digitalisaatio on ottanut pitkän harppauksen eteenpäin.
Mynämäen kunta vastasi kielteisesti ehdotukseen tehdä Ihalaisten koulusta kylätalo. Noin 10 000 euron vuotuiset kustannukset olisivat olleet kunnalle liian suuret. Kylätaloja perustetaan vain kyliin, joissa on jo ennestään kaikki palvelut. Imeisesti kylätalo on hyödyllisin paikassa, jossa on koulu ja muut kokoontumis- ja harrastustilat ennestään.
Mynämäen kunta laittaa tarpeettomia kiinteistöjä myyntiin. Ihalaisten koulu, linja-autoasema ja kunnantalo eivät välttämättä ole mitään hittituotteita, sillä kunnantalo on ollut myynnissä jo 9 vuotta. Kunhan myynti-ilmoituksia on väsäilty 2 viikkoa, niin markkinoille pamahtaa melkoinen tarjouspaketti. Milläköhän myyntilauseilla tavaraa kaupitellaan? Rehellisyyden nimissä tulee mieleen ainakin: ”kiva homekoulu mökiksi” tai ”vain 50 000 euron purkukustannukset”.
Vakkari kertoo Mynämäen AVI:lta saamista moitteista.
– Jälkikäteen arvioiden Huolin koulun toiminnan siirtäminen väistöön tiloihin, joissa ilmeisemmin epäiltiin sisäilmaongelmia jo siinä vaiheessa kun siirto väistötiloihin tapahtui, ei ollut onnistunut ratkaisu, toteaa Aluehallintovirasto päätöksessä, jonka se antoi yksittäisen kuntalaisen huhtikuussa 2019 tekemään hallintokanteluun.
Kunnan päättäjät ja virkamiehet tiesivät jo Huolin ja Ihalaisten koulua väistötiloihin siirrettäessä, että niissä on ongelmia. Lapsistaan huolta kantavat vanhemmat informoivat päättäjiä toistuvasti ongelmista ja lasten lisääntyvästä sairastelusta. Kasvatus- ja sivistyslautakunnalle toimitettiin mm. seuraavanlainen viesti:
Kasvatus- ja sivistyslautakunnalle 13.2.2018 kokoukseen,
Yleiseen tietoon on tullut, että Ihalaisten ja Huolin koulun väistötiloissa (ns. LosKät) on sisäilmaongelma. Lapset ja henkilökunta oireilevat sisäilman vuoksi. Useassa perheessä lapset ovat sairastelleet epätyypillisesti viime aikoina. Heillä on ollut mm.pitkittynyttä väsymystä ja hengitystieoireita. Miksi tilojen sisäilmaongelmasta ei ole tiedotettu vanhemmille?
Voisiko kasvatus- ja sivistyslautakunta yhdessä kunnan viranomaisten kanssa ottaa asian nyt hoitoonsa. Miten toimitaan sairaiden lasten kanssa, jotta oireiden yhteys sisäilmaongelmaan voidaan selvittää? Onko esimerkiksi terveyskeskuksessa tietty lääkäri, jolle asiat keskitetään? Onko muita toimintatapoja, joita pitäisi noudattaa? Koska tehdään oirekysely koulun käyttäjille (opettajat, koululaiset, harrasteryhmät)? Koska asiasta tiedotetaan kaikille koulussa oleskelleille? Koska aletaan valmistella muita asianmukaisia toimenpiteitä, kuten väistötiloihin siirtymistä?
Lasten koulunkäynti kärsii jo ongelmista, joten olisi hyvä valmistella pysyvä ratkaisu asiaan. Voisitteko ensitilassa informoida kaikkia asianosaisia ongelmista ja tehtävistä toimenpiteistä, jotta lisäongelmilta vältytään.
Viestiin ei vastattu, eikä se johtanut mihinkään toimenpiteisiin. Kiima saada kyläkoulut tyhjiksi oli voimakkaampi liikkeelleajava voima kuin huoli lasten terveydestä.
Mynämäen kouluverkko kehittyy kiihtyvää tahtia, kun valtuusto päätti 20.1.2020 kokouksessaan lopettaa Huolin koulun. Lapsiluvultaan kasvava ja pidetty kyläkoulu, joka oli houkutellut alueelle lapsiperheitä ja oman kodin rakentajia, oli lopetettava kunnan talousvaikeuksien vuoksi. Kyläkoulun lopetus tosin ei ratkaise mitään ongelmia, koska säästöä syntyy nimelliset 70 000 euroa vuodessa. Suunnilleen saman summan maksaa esim. kunnan palkkalistoilla edelleen oleva ylimääräinen kunnanjohtaja.
Mynämäen kunnanvaltuustossa tehtiin ehdostus että, teknisen toimen tavoitteisiin lisätään tieverkoston kehittäminen ja ylläpito koko kunnan alueella. Mainio aloite kepulta. Toinen hyvä aloite olisi, että kunnan tekninen lautakunta keskittyisi tehtäväänsä, joka on ”tekninen lautakunta vastaa kunnan kiinteistöjen ja yleisten alueiden huollosta…” Kunnan kiinteistöjen huolto on epäonnistunut pahasti, kun kolme kyläkoulua on jouduttu sulkemaan epäonnistuneen kiinteistöhoidon vuoksi, terveyskeskus jouduttiin purkamaan epäonnistuneiden remonttien jälkeen, MKTO/LosKät kiinteistön remontointi ja käyttö väistötilana meni pieleen, Vaahteranmäen päiväkoti kärsii sisäilmaongelmista ja niin edelleen.
Mynämäen kunta aloittaa YT-neuvottelut. Asukasluku laskee, lapsimäärä vähenee ja palveluita ajetaan alas. Silti henkilöstömenoihin odotetaan 2% kasvua. YT:t toteutetaan luonnollisesti Mynämäen tyyliin, eli
”ei sisällä sellaisia toimenpiteitä, jotka aiheuttaisivat irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia tai merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa.”
Käytännössä YT:t ovat kivaa yhteisöllistä juttelua ja kahvittelua.
Ihalaisten koulu on edelleen tyhjillään. Koulukiinteistölle on ehdotettu käyttöä mm. kylätalona. Mikään hyötykäyttö ei kuitenkaan ole mahdollista, koska koulukiinteistö on myytävänä osana kunnan säästötoimia. Kun myynti-ilmoituksen tekeminen on kestänyt nyt 2 vuotta, niin onkohan kyseessä vanhan kunnanviraston kaltainen hittituote.
Mynämäen kunta julkisti kouluverkon karsimiseen liittyen tietopaketin. Säästöjä haetaan yksinomaan kyläkoulujen koulurakennuksista, jolloin saadaan suuruusluokaltaan 40000-50000 (Ihalainen) – 70000 (Huoli) euron säästöjä per koulu. Säästöjä syövät lisääntyneet kuljetuskustannukset ja kylien tyhjentyessä vähenevät verotulot. Kouluja suljettaessa säästötoimenpiteet eivät tietenkään ulotu kunnan henkilöstöön. Mynämäellä oli vuonna 2016 koululaisia 889 ja perusopetuksessa henkilöstöä 110. Vuonna 2021 koululaisia on 733 ja henkilöstöä on 110. Kuntalaisten palveluista voidaan tinkiä ja laatua huonontaa, mutta henkilökunta on pyhä lehmä.
Mynämäen kunnan tiedotustilaisuus Huolin koulun väliaikaisjärjestelyistä osoittautuikin ilmoitukseksi koulun lopettamisesta. Näin jatkuu perinne, jossa kyläkoulujen lopettaminen etenee tehdyistä päätöksistä huolimatta. Samantyyppinen kehityskulku toteutui Ihalaisten koulun kohdalla. Nyt ei ole enää epäselvää, kuka kyläkoulujen lopettamissuunnitelmia pitää käynnissä. Kunnanjohtaja on ollut kykenemätön tekemään mitään kunnan taloustilanteen parantamiseksi, joten hän tavoittelee väsymättä symbolisia säästötoimenpiteitä kyläkouluja sulkemalla.
– Tilinpäätösennuste kertoo, että meidän alijäämä menee yli kuuteen miljoonaan, ja se on hirvittävä määrä, kuusi veroprosenttia. Tämä on kunnalle aivan katastrofi, Österberg painotti.
Katastrofaalista taloustilannetta paikataan vain ja ainoastaan kyläkoulujen sulkemisella, jolla ei ole mitään merkitystä kunnan talouden isossa kuvassa. Esimerkiksi kunnan henkilöstömenoihin ei kuitenkaan mitään säästöjä ehdoteta.
Vakkarin jutun mukaan väestöennusteet ovat kunnanjohtajan mielestä Mynämäen kohdalla turhan pessimistisiä. Kunnanjohtaja ja muut kuntapäättäjät uskovat, että VT8:n remontin valmistuminen, ”hyvät palvelut” ja harrastusmahdollisuudet sekä tontit vetävät kuntaan uusia asukkaita.
Todellisuus ei näytä seuraavan näitä odotuksia, sillä vuonna 2018 Mynämäki myi kaksi tonttia ja myynnissä on edelleen 115 tonttia. Kunnan väkuluku laskee kovaa vauhtia ja kyläkoulujen lopettaminen kiihdyttää tahtia edelleen.
Mynämäen päättäjät ovat työntäneet päänsä syvälle pensaaseen.
ihalaisten ihme 