Tekopyhyyden kliimaksi?

Mynämäen sosiaalidemokraatit ovat huolissaan pienten koululaisten pitkistä koulumatkoista ja vaativat kyytien kilometrirajan lyhentämistä. Vakkarissa huolestuneet demarit avautuvat:

– Kun pieni koululainen, mahdollisesti vasta 6-vuotias asuukin esimerkiksi neljän kilometrin päässä koulusta eikä reittiä ole katsottu vaaralliseksi eikä reitillä ole olemassa olevaa koulukuljetusta, hänellä ei ole mahdollisuutta maksuttomaan tai maksulliseen kuljetukseen. Kohtuuttoman pitkä matka pienelle ihmiselle, totesi demarien valtuustoryhmän aloitteen lukenut Taina Laitinen.

Jos ei tästä huolehtimisesta vielä kyynel vierähtänyt lukijan silmään, niin demarit tykittävät vielä toisen aloitteen.

…demarit esittävät, että Mynämäellä tarjotaan jatkossa harkinnanvaraisesti vuorohoitoa 1–2-luokkalaisille pienille koululaisille.

Kuten kaikki tietävät, näiden empaattisten aloitteiden tekijät itse aiheuttavat ko. ongelmat lopettamalla kylien lähikoulut. Niinpä mieleen tulee kysymys: Ollaanko tässä nyt saavuttamassa tekopyhyyden huippu, vai vieläkö on varaa parantaa? Mynämäen demaripolitiikot tuntien asiasta ei voi olla varma.

Imagokampanja

Mynämäelle olisi tärkeää saada Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tuomat mahdollisuudet ja väestön muuttovirrat tuomaan kuntaan uusia asukkaita, kouluihin lapsia ja kassaan verotuloja. Positiivinen imago ja edukseen näkyminen olisi kunnalle tässä tilanteessa hyödyksi. Valitettavasti ns. kouluverkon kehittämisen viimeaikaiset ikävät käänteet ovatkin muodostumassa Mynämäen imagoksi julkisuudessa. Näkyvin some-viesti taitaa tässä tilanteessa olla koulujen lopettamisen aiheuttama negatiivinen julkikuva. Kunta on luonut melkoisen voimakkaan markkinointiviestin toimillaan. Valitettavaa vaan, että tuo viesti kuuluu: Älkää muuttako Mynämäkeen!

Profiloitumisen paikka

Nyt olisi Mynämäellä todella mahdollisuus poiketa joukosta, eli Suomen kuntien harmaasta massasta. Vakkarin jutussa luki, että myös Mynämäen terveyskeskus on käytännössä purkukunnossa. Pitkä listä raunioituneista rakennuksista, kuten esim. kunnantalo, pari päiväkotia, ammattikoulu ja 3-5 koulua, saa jatkokseen siis myös tk:n. Kokoomuksen puuhakkaiden valtuutettujen ja eri alojen asiantuntijoiden kannattaisi heti perustaa sosiaaliseen mediaan ryhmä ”Suomen huonointa kiinteistöhuoltoa”. Varmasti 15-20 miljoonan korjausvelalla ja valtaosan julkisista rakennuksista ollessa purkukunnossa ollaan jo kiinteistöhuollon huonouden kärkikastissa.

Kyläkoulun lopetusperusteet

Ohessa lista Mynämäellä tähän mennessä käytetyistä kyläkoulujen lopetusperusteista:

1. Kustannussäästöt
2. Oppilaskohtaiset kulut
3. Remonttikulut
4. Digitalisaatio
5. Kyläkoulut – kallis vähemmistö
6. Kyläkoulut syövät keskustan koulu eväät
7. Kunnan taloustilanne
8. Kunnan velkaisuus
9. Koulujen tilanahtaus
10. Ylimääräiset koulutilat
11. Täit ja muut loiset
12. Uusi opetussuunnitelma
13. Koulu on muutakin kuin seinät
14. Ryhmäkoot
15. Maaltamuutto
16. Opetushallituksen suositukset koulurakennuksille (mm. höyrunsulkumuovi)
17. Vähenevä lapsiluku (vrt- Huoli vs. Lauri)
18. Vähenevä väestö (vrt. Huoli vs. Lauri)
19. Yksikään perhe ei jätä muuttamasta Mynämäkeen pelkästään koulun takia (Seija Österberg, Vakka-Suomen Sanomat 11.11.2015)
20. Opetuksen laatu
21. ”asiantuntijoiden” mielipide

Sitten kouluja lopettaville valtuutetuille lista vetoavista vaaliteemoista ensi vaaleihin:

1. Kylämyönteisyys
2. Elävä maaseutu
3. Kyläkoulu palvelukeskuksena
4. Lähipalvelut säilytettävä
5. Koulumatkat hyötyliikuntana
6. Kyläkoulut on säilytettävä
7. Kyläkoulut ovat rikkaus
8. Yhteisöllisyys
9. Mynämäen lukio on ihana pikkukoulu
10. Yhdessä tekemistä yli luokkarajojen
11. Nivelvaiheeton lapsuuskehityskivajuttu joku sana tähän
12. Koulu kylän keskus
13. Hajautettu kouluverkko
14. Yhtäkään koulua, jossa riittää lapsia ei lopeteta (vrt. Huolin koulu).

 

Monikanavaryhmä

Mynämäen kyläkoulujen lopettajat hyödyntävät medianäkyvyyttä aktiivisesti. Facebook-ryhmän lisäksi he hakevat näkyvyyttä aktiivisesti myös lehdessä. Vakkarin 2.3.2018 jutussa ”Koulukeskusteluun kaivataan opetusnäkökulmaa” koulujen lopetusaktiivit mainostavat omaa FB-ryhmäänsä

…jonne, he haluaisivat keskustelua siitä, mihin kaikkeen nykykoulun tulee vastata, jotta se tarjoaa lapsille mahdollisimman hyvät eväät elämään, jatko-opintoihin sekä nykypäivän ja lähitulevaisuuden työelämään.

Jutusta huomaa painopisteen muutoksen kyläkoulujen lopetusperusteissa. Kun pitkään oli ylivoimaista laskea euroina paljonko koulujen lopetuksella säätetään, niin nyt kertoillaan sumeampia juttuja uuden opetussuunnitelman vaatimuksista ja maalaillaan laadullisia visioita koulujen lopetuksen ihanuudesta.

– Että miten päästään tavoitteeseen että Mynämäessä olisi Suomen paras perusopetus…

No tavoitteet saavutetaan tietenkin kyläkoulut lopettamalla, kuinkas muuten!

Master plan

Mynämäen kunnanvaltuusto ottaa seuraavassa kokouksessa kantaa korjataanko Ihalaisten ja Huolin kyläkoulut. Jos remonttirahoja ei myönnetä, niin on mielenkiintoista nähdä minkälainen suunnitelma kyläkoulujen lopettajilla on 10 vuoden aikana hautunut. Kunnan keskeisten virkamiesten, lähes puolen valtuuston ja tuttujen kouluasioissa häärivien ”asiantuntijoiden” valtava aivokapasiteetti on ollut käytössä, joten varmasti on laadukas ratkaisu odotettavissa. Tuttuun tapaan kaikki virallinen valmistelu on tehty julkisuudelta täysin pimennossa, mitä nyt koulujen lopetusaktivistit ovat mediassa hiukan kiihdytelleet.

Kyläkoulujen lopettamisen keskeiset perustelut ovat olleet kustannussäästöt, opetuksen laatu, kunnan keskustataajaman vetovoima, koulujen digitalisaatio ja Laurin koulu. Syy-seuraussuhteet kyläkoulujen lopettamisen ja näiden perustelujen välillä ovat täysin todentamattomia. Nyt on tulossa melkoinen suunnitelma, oikea kaikkien asioiden master plan, kun taklataan nämä kaikki epävarmat asiat yhdellä kertaa. Todellisuudessa taitaa taas olla konseptit ihan sekaisin ja tuloksena on samanlainen sekoilu kuin aina ennenkin.

Pöytäkirjaviestintä

Mynämäen kunta harrastaa ns. pöytäkirjaviestintää, jossa kunnan viestintä koostuu vain esityslistoista ja pöytäkirjoista. Esityslistaa lukemalla kuntalainen saa noin viikkoa ennen kokousta ylimalkaisen kuvan siitä, mitä kenties käsitellään, jolloin voi yritää heittää jotain lisäinfoa tai kysymyksiä asiasta kokoukseen. Kokouksen jälkeen voi pöytäkirjasta yrittää päätellä mitä kenties käsiteltiin. Asiat lukee pöytäkirjassa vain otsikkoina ja liitteitä ei julkaista. Ohessa kasvatus- ja sivistyslautakunnan viime kokoukseen toimitettu viesti, jonka asiasisällöstä ei siis lue mitään kokouspöytäkirjassa:

Kasvatus- ja sivistyslautakunnalle 13.2.2018 kokoukseen,

Yleiseen tietoon on tullut, että Ihalaisten ja Huolin koulun väistötiloissa (ns. LosKät) on sisäilmaongelma. Lapset ja henkilökunta oireilevat sisäilman vuoksi. Useassa perheessä lapset ovat sairastelleet epätyypillisesti viime aikoina. Heillä on ollut mm.pitkittynyttä väsymystä ja hengitystieoireita. Miksi tilojen sisäilmaongelmasta ei ole tiedotettu vanhemmille?

Voisiko kasvatus- ja sivistyslautakunta yhdessä kunnan viranomaisten kanssa ottaa asian nyt hoitoonsa. Miten toimitaan sairaiden lasten kanssa, jotta oireiden yhteys sisäilmaongelmaan voidaan selvittää? Onko esimerkiksi terveyskeskuksessa tietty lääkäri, jolle asiat keskitetään? Onko muita toimintatapoja, joita pitäisi noudattaa? Koska tehdään oirekysely koulun käyttäjille (opettajat, koululaiset, harrasteryhmät)? Koska asiasta tiedotetaan kaikille koulussa oleskelleille? Koska aletaan valmistella muita asianmukaisia toimenpiteitä, kuten väistötiloihin siirtymistä?

Lasten koulunkäynti kärsii jo ongelmista, joten olisi hyvä valmistella pysyvä ratkaisu asiaan. Voisitteko ensitilassa informoida kaikkia asianosaisia ongelmista ja tehtävistä toimenpiteistä, jotta lisäongelmilta vältytään.

 

Kehitys kehittyy kehittymistään

Mynämäen kouluverkon kehittäminen (lue kyläkoulujen lopettaminen) iteroi kierros kierrokselta lähes samalla tavalla. Nyt vivahteena on sisäilmaongelma, joka laittoi prosessin hetkeksi ylivaihteelle. LosKätin sisäilmongelma taas ei vaikuta mitään, kun se ohitetaan olankohautuksella.

Paljon on samankaltaisuutta tässä kierroksessa vuoden 2015 kanssa, jolloin tässä blogissa kirjoiteltiin aiheesta otsikolla ”Levällään kuin Jokisen eväät”. Tuolloin koulut piti kunnanjohtajan mukaan sulkea Sote-kulujen takia. Nyt ajankohtaista on tarve investoida miljoonia terveyskeskukseen, eikä kouluröttelöihin. Sote siis taas lopettaa kouluja. Samaten kunnanjohtaja kertoi jo vuonna 2015 ettei kukaan valitse asuinpaikkaa koulun perusteella, joten kyläkoulut voi sulkea. Sama laulu kuuluu nytkin koulujen lopettajilta, koulut voidaan huoleti keskittää johonkin. Kukaan ei kyllä tiedä mihin. Näin se kehitys kehittyy kehittymistään.

Sumea logiikka

Ihalaisten ja Huolin koulut tyhjennettiin ja siirrettiin väistötiloihin opettajien kokemien sisäilmaongelmien vuoksi. Silloin painotettiin, että ei saa epäillä kenenkään oireita. Ei saa epäillä edes, vaikka oireita koettaisiin eri rakennuksessa kuin missä kosteusvaurioepäily on (Ihalaisten koulun tapaus). Terveys ja lasten etu menee kaiken muun edelle.

Nyt, kun ollaan todistetusti sisäilmaongelmaisissa tiloissa LosKätissä, niin ei saa epäillä tilojen kunnossa olevan mitään hämärää. On normaalia, että vähän teippaillaan lankavarastoa, takahuonetta ja yhtä luokkaa umpeen ja kielletään siellä oleskelu. Myöskään teipillä suljetussa tiloissa oleskelleiden ei ole syytä olla huolissaan siitä, mille on kenties altistunut. Asia on täysin hallinnassa, kyläkoulujen sulkeminen menee kaiken muun edelle.

Ilmeisesti kunnan itse kehittämä sisäilmaongelman hoitoprosessi hyödyntää jonkinlaista sumeaa logiikkaa, kun ei siitä normijärjellä ota selvää.

LosKätin akuutti sisäilmaongelma!

Ihalaisten ja Huolin väistötiloina toimivissa LosKätin tiloissa on parasta-aikaa sisäilmaongelma. Lasten luokkatilojen yhteydessä olevia tiloja on vastikään suljettu teippaamalla ne umpeen. Rehtori, opettajat, kasvatus- ja sivistysjohtaja tai kukaan muukaan neropatti kunnanvirastolta ei ole vaivaantunut kertomaan lasten vanhemmille asiasta. Tiloissa olleilla lapsilla on hengitystie- ja väsymysoireita ja kotona ihmetellään mikä vaivaa. Nyt kunta ei olekaan toteuttanut nopean puuttumisen taktiikkaa, vaan yrittää piilotella asiaa. Nyt kyläkouluista pois muuttoa ajaneet opettajat eivät olekaan aktiivisia. Näin se ennakoitu huonoin mahdollinen vaihtoehto toteutuu. Miten näin kaksinaamaisesti voidaan edes toimia?

Syyllistämisen seuraava aste

Mynämäen kouluverkkokeskustelu siirtyi syyllistämisessä aivan uudelle tasolle Vakkarin jutussa ”Kenen kustannuksella Mynämäen kyläkoulut”. Kokoomuksen ensimmäisen kauden valtuutetun mielipidekirjoitus sisältää kaikki kliseet, joita kouluverkkokeskustelussa voi olla. Kirjoittaja kertoo, kuinka hän on nyt päässyt tutustumaan kouluihin ja kunnan taloustilanteeseen ja tämän vankan kokemuksen pohjalta hän kertoo missä on vika. Kunnan huono taloudellinen tilanne, väestön väheneminen  ja rakennusten huono kunto johtuu Ihalaisten ja Huolin kyläkouluista.  Myös koulujen digitalisaatiota uhkaa kukas muukaan kuin kaksi  pikkuruista koulua:

…kyläkoulujen korjaus ja ylläpito sen sijaan ovat uhka kaikkien koulujemme digitalisaatiolle.

Koulujen digitalisaatio on kuin musta joutsen. Semmoinen on kuulemma olemassa, mutta kukaan ei ole sitä nähnyt. Opettajat ammattikuntana ja kaikki kasvatustieteen auktoriteetit keskittyvät vastustamaan digitaalisia laitteita, kännyköiden räpläämistä, ICT:n ATK:n ja TVT:n käyttöä koulussa, turhaa pelaamista jne. Eipä digitalisaatiota tässäkään avattu.

Kirjoituksessa luetellaan oppilasmäärineen kaikki koulut, joiden oppilaat joutuvat Ihalaisten ja Huolin koulujen maksumiehiksi. Samalla logiikalla esim. Ihalaisten koulun 18 oppilasta ovat olleet 33 oppilaan Karjalan koulun 2,4 miljoonan euron rakennuskustannusten maksajia. Samalla aikajänteellä vuosina 2000-2017 Ihalaisiin on investoitu miljoonien sijaan 45 000 euroa. Onko se oikein? Vaikea sanoa mikä on oikein, mutta se on kunnan toiminnan ja nyky-yhteiskunnan toiminnan perusperiaate. Maksamme veroja yhteiseen kassaan, josta maksetaan yhteiset menot ja tuotetaan yhteiskunnan palvelut. Maksaja ei ole aina sama kuin palvelun käyttäjä ja edunsaaja. Vaikka en itse käytä esimerkiksi kunnan vapaa-ajanpalveluita tai vanhuspalveluita, niin maksan niiden ylläpidosta veronmaksajana silti.

Kirjoitus sisältää niin monta outoa heittoa, ettei siihen kokonaisuudessaan oikein voi edes vastata.

Minä toivoisin kaikille mynämäkeläisille oppilaille mahdollisimman laadukasta, kilpailukykyistä ja modernia opetusta sen sijaan, että rahat valuvat vähemmistön seiniin, lattioihin ja kattoihin.

Siis onko hyvinvointivaltion ponnistelut vähemmistöjen oikeuksien puolesta valuneet hukkaan? Tämä kohtahan on kuin suoraan jostain äärioikeiston manifestista. Nyt siis voimme lopettaa kaikkien vähemmistöjen hyysäämisen, ei enää tuhlata rahaa esimerkiksi vanhusten palveluihin? Vanhuksethan ovat vähemmistö?

Myös outo seinänäkökulma tulee jälleen esiin. Kyläkoulujen lopettajat innovoivat jatkuvasti seinätöntä koulua. Suomen ilmastossa on kuitenkin melko vaikeaa käydä koulua, jossa ei ole seiniä. Jossain tropiikissa tuo voisi onnistuakin.

Kirjoitus päättyy hienosti positiiviseen toivomukseen:

Tätä keskustelua käydessämme toivoisin toistemme mielipiteiden kunnioittamista puolin ja toisin.

 

3472 kävijää ja 10 000 lukukertaa!

Ihalaistenihme blogilla on vuodesta 2014 alkaen ollut peräti 3472 kävijää ja heillä 10 000 lukukertaa juttuihin! Lapsia ei Ihalaisissa enää ole, mutta blogissa koulu on voimissaan. Kohta koulu elääkin enää muistoissa ja täällä virtuaalitodellisuudessa.

 

Loputon selvitys

Mynämäen lopetusuhan alaisten kyläkoulujen kuntoa selvitellään parasta aikaa.  Vuonna 2013 tehdyssä kiinteistöselvityksessä kouluista todettiin, että niitä on liikaa. Konsultit luonnehtivat kunnan silloista nykytilaa: ”Mynämäen kunnan alue on laaja ja yhteydet ovat huonot”. Konsulttien mukaan säästöä syntyisi valtavasti kouluja lopettamalla. Ilmeisesti konsultit päätyivät samaan tulokseen jokaisessa Suomen kunnassa. Todellisuudessahan koulujen lopetuksilla tavoiteltuja 800 miljoonan euron säästöjä ei ole syntynyt.

Henkilökunnalle tehdyssä kyselyssä Ihalaisten kouluun oltiin tyytyväisiä. Sisäilma, rakennuksen kunto ja muut asiat saivat kiitettävän arvosanan. Henkilökunnan arvioissa Ihalainen oli kouluista kärkipäässä. Sittemmin Ihalaisten koulun opettajat ovat vaihtuneet ja samalla ilmestyivätkin sisäilmaongelmat. Laurin koulu sai selvityksessä henkilökunnalta huonoimmat pisteet. Myös sisäilma arvioitiin huonoksi.  Kun Laurissa ei sisäilmaongelmia ole sittemmin havaittu, niin ilmeisesti henkilökunnan arvioilla ja todellisella tilanteella ei ole mitään yhteyttä.

Nykytilanteeseen vuoden 2013 selvitys antaa hassua taustatietoa. Mynämäeltä voidaan konsulttien mukaan sulkea valtaosa kouluista ja myydä rakennukset tontin hinnalla. Sitten investoidaan vaatimaton 28 miljoonaa euroa konsulttien ehdottamaan ”tiiviiseen malliin”, eli yhteen isoon lapsireservaattiin. Tämä sopisi varmasti hienosti ison pinta-alan ja huonojen kulkuyhteyksien kuntaan. Varmasti kunnan eri alueilla oltaisiin tyytyväisiä yhdestä isosta koulupäiväkotikombinaatista, eikä lähipalveluiden loppumisella olisi asukastyytyväisyyteen mitään negatiivista vaikutusta?

Koulujen ”normaalit” remonttikulut

Mynämäellä selvitellään Ihalaisten ja Huolin koulujen korjausvaihtoehtoja. Korjauskuluja käytetään epäilemättä perusteluna koulujen lopettamiselle. Ihalaisten ja Huolin koulujen huono kunto johtuu rakennusten ylläpidon vuosikausien laiminlyönnistä. Mynämäen tilinpäätös- ja talousarviotiedoista koottuna koulujen remonttikulut vuosina 2000-2017 ovat olleet.

Lauri: 478 276 €
Asema: 757 708 €
Pyhä: 315 875 €
Huoli : 47 139 €
Karjala: 2 370 087 €
Tarvainen: 439 999 €
Tavastila: 786 627 €
Ihalainen: 45 157 €.

Luvut ovat suuntaa-antavia, mutta on selvää, että kaikkia kouluja ei ole huollettu ja remontoitu samoin perustein. Nyt ajankohtaisiksi tulevat Ihalaisten ja Huolin remontit ovat normaalia ylläpitoa, jota muihin kouluihin on tehty vuosien mittaan. Esim. 1800-luvulla rakennetun Pyhän koulun ajanmukaistamiseen on käytetty 300 000 euroa. Karjalan kouluun, jossa on 39 oppilasta, on investoitu 2,4 miljoonaa euroa. Aseman 44 oppilaan kouluun on käytetty yli 750 000 euroa. Ihalaisiin on samalla aikajänteellä käytetty n. 45 000 euroa, mutta tulevat remonttitarpeet ovat syy lopettaa koulu?

Kaikista vaikein tilakysymys

Vakkari kertoo Mynämäen tilaratkaisuista. Lapsia on pidetty kyläkouluissa tiloissa, joiden kunto on vähän niin ja näin. Remonteistakin on tingitty oikein urakalla ja tuloksena on kouluraunioita pitkin kyliä. Koulujen väistötiloillakaan ei ole niin väliä, kunhan ei sisään sada. Varmasti selvittelyjen jälkeen kannattaa lopettaa ongelmakoulut.

Kunnanviraston siirto sen sijaan vasta monimutkainen juttu onkin. Vaatimustaso on virkamiesten työympäristöllä todella korkea, aivan jotain muuta kuin lapsilla. Kunnanvirastoa ei voi mihin tahansa hökkeliin siirtää. Pitää olla avokonttori, kiva miljöö, lämmitystolppa autolle, hissi, kahvipapukone, sohvaryhmä ja näköala mielellään länteen. Lisäksi vaaditaan varmasti sähköpöytä, torkkupeitto ja valoihin himmennys.

Syrjäseutu keskellä talousihmettä

Maakuntaliitto hehkuttaa katsauksessaan Vakka-Suomen talousihmettä:

Positiivinen rakennemuutos näkyy siinä, että Vakka-Suomen väestönkasvun selvä veturi on Uusikaupunki, joka on noussut seudun nopeimmin kasvavaksi kunnaksi. Uudenkaupungin kasvu heijastuu kuitenkin myös muihin seudun kuntiin, joiden kaikkien asukasluvun kehitys on nousujohteista.

Vaikka Varsinais-Suomen kasvukäyrät ampuvat katosta läpi, niin vähenevän väestön ja lopetettavien koulujen Mynämäki kulkee eri tietä.

Talousihmeen sijaan Mynämäki sopii hyvin mukaan syrjäseutujen mielenmaisemaan, jossa kaikki lähtevät pois ja viimeinen sammuttaa valot. Savon Sanomien juttu kuvaa tätä syrjäseutujen Suomea, jossa esimerkiksi EU:n suositukset koulukyytien 1,5 tunnin  maksimikeskosta ylitetään kyläkoulujen sulkemisten myötä. Tämähän on todellisuutta myös Mynämäessä.

Kulkuyhteydet kuntoon

Vakkarin jutun mukaan Mynämäen kunta neuvottelee lukiolaisten kulkuyhteydet kuntoon. Hieno juttu, että vehmaalaiset pääsevät jatkossakin sujuvasti Mynämäen lukioon. Seuraavaksi kunta voisi varmistaa, että myös mynämäkeläiset pääsisivät kulkemaan omaan lukioonsa. Nyt koulukyyditykset kuljettelevat tyhjiä istuimia pitkin kyläteitä ja lukiolaiset rämpivät kouluun kuka mitenkin. Tietysti voisi muutaa Vehmaalle, niin kulkeminen helpottuisi.

Väistötilasisäilmaongelma

Mynämäen kunta soveltaa sisäilmaongelmien hoidon toimintaohjetta omintakeisesti. Ihalaisten ja Huolin koulut siirrettiin väistötiloihin ennen ongelmien selvittämistä, terveys- ja sisäilmaongelmien syyseuraussuhteiden todentamista ja riskien arviointia. Hätäilyn seurauksena koulut ovat nyt sisäilmaongelmaisissa väistötiloissa. LosKätin ongelmat on hoidettu ilmastointia säätämällä, joka ei ratkaisuna kuulosta kovin vakuuttavalta, kun Ihalaisten ja Huolin rossipohjan tuuletusluukkuja ei osattu avata 10 vuoteen. Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka totaalisesti terveysongelmat ovat väistötiloissa hävinneet. Ihalaisissa homeitiöt tai muut pöpöt lentelivät jopa pihan poikki rakennuksesta toiseen, LosKätissä ongelmat ovat kuitenkin samassa rakennuksessa.

Selvitellään suuntaa

Vakkarissa kerrotaan kunnanhallituksen päättäneen tehdä selvityksiä kunnan kiinteistöistä. Lopetusuhan alaisista kyläkouluista selvitellään peräti neljä erihintaista vaihtoehtoa. Muista kiinteistöistä ilmeisesti yksi kustakin. Vaikka selvitellään kiinteistöjä, niin pohjimmiltaan kyse on siitä, mihin kunta haluaa panostaa. Koulujen sulkeminen ja panostaminen soteen ja ikäihmisten palveluihin olisi selvä linjanvalinta. Ilmeisesti uusiksi asukkaiksi halutaan houkutella ikäihmisiä. Siihen ei netti- ja somemarkkinointi taida olla sopivin väline. Samaan aikaan Mynämäen edustajat äänestivät Akselissa palveluseteliä vastaan. Omiin kunnallisiin sotepalveluihin panostaminen on riskipeliä, koska valinnanvapauden koitatessa niiltä saattavat kadota ainakin työikäiset käyttäjät.

Neljä tai viisi vaihtoehtoa

Vakkarissa oli 13.12. juttu vanhempainillasta, jossa jaeltiin ”tuoreeltaan” tietoa Mynämäen kyläkoulujen tilanteesta. Tämä siis noin kuukausi sen jälkeen, kun Ihalaisten ja Huolin koulut oli jo siirretty väistötiloihin. Jutussa kerrottiin, että LösKätin tiloista on sisäilmatutukimuksissa löytynyt ongelmia:

– Väistötilojen sisäilmasta on tehty tutkimus ennen oppilaiden siirtämistä tehdyn siivoustyön yhteydessä. Lankavarastossa on viitteitä kosteusvaurioista…

Lapset on siis siirretty väistötilaan, jossa on sisäilmaongelmia. Nyt kyläkoulujen tilannetta hoitamaan kootaan työryhmää, johon kuuluvat suunnilleen samat tahot, jotka ovat viime vuodet aktiivisesti ajaneet toimillaan Ihalaisten ja Huolin koulujen lopettamista. Mitäköhän työryhmä päätyykään ehdottamaan?

Jokaisesta koulusta ehdotetaan neljä vaihtoehtoa, jotka ovat:

1. Ei tehdä mitään? Lopputuloksena on rauniot mallia vanha kunnantalo.
2. Kouluista tehdään kylätaloja tekemällä normaalit vanhan rakennuksen kunnossapitotoimet, jotka olisi pitänytkin vuosien mittaan tehdä. Kukakohan kylätalojen ylläpitokustannukset kattaisi, mistä säästöt syntyvät ja kuka taloja käyttäisi ja mihin?
3. Minimikouluvaihtoehto, jossa koulut kunnostetaan Mynämäen muiden koulujen tasolle. Kun kaikkea on laiminlyöty vuosikausia, niin tälle vaihtoehdolle tulee hintaa jutussa mainittu 700 000 euroa per koulu. Järjetön hintalappu on tietenkin tarkoituksellinen.
4. Ns. Karjalankouluvaihtoehto, eli tällätään uudisrakentamiseen 2,6 miljoonaa per koulu, koska koulunkäynti vaatii betonia, valkoista lateksia ja kipsilevyä. Karjalan koulun jälkeen tällaista ratkaisua ei enää uudestaan tehdä.

(5.) Viidenneksi skenaarioksi voisi lisätä ”Terve koulu kaikille” vaihtoehdon, jossa Ihalaisten ja Huolin koulu lopetetaan, VPK polttaa rakennukset ja lapset siirretään oppilaskadon riivaamaan Laurin kouluun. Samalla voidaan aloittaa Vehmaan mallin mukaan YT-neuvottelut ja vähentää opettajien määrää. Näin saadaan kaikille lapsille normaalit koulunkäyntiolosuhteet ja taloudellista säästöä kunnalle. LosKät jää vapaaksi kunnanvirastolle. Tämä vaihtoehto on linjassa myös kunnan strategian kanssa, johon kuuluu ko. kylien tyhjentäminen. Kokoomus voisi ehdottaa tätä vaihtoehtoa.

Aikataulu on nyt muodostumassa tiukaksi, kun vuosikausien raunioittamisvaihe on saatu päätökseen ja koulut tyhjiksi. Vakkarin jutussa kerrotaan kieli keskellä suuta Ihalaisten ja Huolin ”kuntotutkimuksista”, koska ilmeisesti mitään oikeita laboratoratoriotutkimuksia sisältäneitä sisäilmaselvityksiä ei ole tehty. Rakennusten ongelmat johtuvat vain puutteellisesta alapohjan tuuletuksesta ja ryömintätilassa lahoavasta rakennusjätteestä. Kuka rakennusten ylläpidosta on vastannutkaan?

Pikkuhiljaa hivuttamalla

Kunnallispolitiikka ei ole taito- vaan kestävyyslaji. Vakkarin jutussa kerrottiin Mynämäen kunnanvaltuuston poistaneen kyläkouluille korvamerkityn rahan talousarviosta. Kunnanhallituksen ottama looginen linja, jossa korjaustarpeisiin osoitettiin varoja, katkesi. Tämä oli kyläkoulujen lopettajille varmasti merkittävä päätös. Pikkuhiljaa hivuttamalla asiat etenevät, takaisinpäin ei pääse. Äänestystulos ei lupaa hyvää kyläkoulujen jatkolle. Samantien voisi tietystä jossain valtuuston kokouksessa ehdottaa suoraan kyseisten 3 kyläkoulun lopettamista, niin saataisiin vuosikausia jatkunut hierominen loppumaan. Samaan aikaan ”ei mihinkään johtaviin” kävelyteihin ja erinäisiin muihin rakennusprojekteihin rahaa riitti yllinkyllin. Ilmeisesti tämä on Mynämäen oma positiivinen rakennemuutos: kohti ikääntyvää tyhjien kävelyteiden Mynämäkeä. Vielä on hetki aikaa työntää soteenkin rahaa, ennenkuin se toivottavasti otetaan kunnilta pois.

Yhteistyön voimalla isompiin tiloihin ja ryhmiin

Vakkarissa oli juttu kyläkoulujen yhteisistä itsenäisyyspäiväjuhlista. Juhlia hehkutettiin tyyliin:

…erikseen toimivissa kyläkouluissakin pitäisi joskus kokea samanlaista yhteisöllisyyttä kuin isoissa kouluissa on aina.

Järjetön lausunto on linjassa juhlien omituisten järjestelyjen kanssa. Lapset olisi pitänyt jättää juhlien ajaksi yksin kotiin, joten osallistumisaste jäi pakostakin melko matalaksi. Jutussa kerrottiin lisäksi, että:

– Yhteistyössä on se voima, ja lapsille on tärkeitä taitoja olla isommissakin tiloissa ja ryhmissä, Kallunen toteaa.

No nythän tämä tila- ja ryhmäasia on kunnossa, kun Ihalaisten ja Huolin kyläkoulut on kärrätty LosKätiin.

Jutussa löytyi juhlille äiti. Yhteistyö on koulujen väistötiloihin siirtymisessä ollut niin sujuvaa, että ilmeisesti suunnitelmissa on ollut äidin lisäksi mukana muutama kätilökin.

Kunnanhallituksen päätöksiä

Turkkarissa oli juttua Mynämäen kunnanhallituksen 27.11.2017 kokouksesta. Jutussa kerrottiin KH:n linjanneen talousarvioon varautumisen Ihalaisten, Huolin ja Tarvaisten kyläkoulujen remontteihin. Pöytäkirjaa lueskelemalla saa lisätietoa, eli KH:ssa äänesteltiin ilmeisen ahkerasti. Tuloksena oli, että vihjailut kouluverkon muutoksista poistettiin, rahoille osoiteltiin järkevän oloisia kohteita, kunnanviraston siirtoa LösKätiin aletaan selvittämään jne. Kaiken kaikkiaan järkevän tuntuisia päätöksiä. Tutut jakolinjat suhtautumisessä kyläkouluihin näkyivät jälleen selvästi. On mielenkiintoista nähdä kuinka asioiden käsittely jatkuu valtuustossa.

Leikitäänkö piilosta?

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan 21.11.2017 kokouspöytäkirjassa kerrotaan Ihalaisten ja Huolin koulujen sisäilmaongelmien hoidosta. Tekninen johtaja kävi lautakunnassa läpi Ihalaisten koulun raportin. Pöytäkirjassa ei tietenkään lue, mitä tutkimuksissa löydettiin. Lautakunnan pöytäkirjan ja liitteiden esilläpitämisestä on omat sääntönsä.

Esityslistan liitteitä julkaistaan verkossa harkinnan mukaan ottaen huomioon kunnan asukkaiden tiedonsaanti-intressit.

Ihalaisten raporttia, jota käsiteltiin kokouksessa ja joka on jaettu lautakunnan jäsenille, ei ole julkaistu pöytäkirjan ohessa. Ilmeisesti se ei ole liite tai kunnan asukkailla ei ole tiedonsaanti-intressiä. Mikäköhän on tiedonsaanti-intressi, jos ei se, että perheen lapset ovat oleskelleet nyt käyttökelvottomaksi todetussa koulussa esimerkiksi viimeiset 12 vuotta?

Lautakunnan jäseniä on vannotettu myös olemaan näyttämättä Ihalaisten sisäilmaraporttia kenellekään. Tämä vaatimus ei perustu yhtään mihinkään, kun kyseessä on täysin julkinen asiakirja. Mitään rangaistusta ei saa vaikka julkistaisi raportin tiedot. Käynnissä on jonkinlainen kunnallishallinnon piilosleikki, jonka tarkoitusta on vaikeaa ymmärtää.

Synkronointiongelma

Mynämäen kunnan järjestelyt sisäilmaongelmaisiksi leimattujen kyläkoulujen lopettamisessa kärsii synkronointiongelmista. Kuin huonosti dubatussa elokuvassa, huulet eivät liiku äänen kanssa samantahtisesti. Toimenpiteet edeltävät kokouksia, joissa niistä mukamas päätetään. Opettajat valmistelivat väistötiloja jo ennen sisäilmaongelman julkistamista tai päätöstä siirtyä minnekään. Kylien asukkailta kyseltiin toimenpide-ehdotuksia, vaikka väistötilavalmistelut LosKätiin oli jo käynnissä. Kaivinkone oli LosKätin pihassa jo ennen kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokousta, jossa remontista muka päätettiin. Koulut siirrettiin väistötiloihin opettajien esittämien epäilyjen vuoksi ennen mitään sisäilmatutkimuksia. LosKät kelpasi väistötilaksi, vaikka sen tutkimustulokset valmistuvat viimeiseksi. Päättäjät kertoivat, ettei Ihalaisten sisäilmatutkimustuloksia ole kunnalle toimitettu, vaikka tutkimukset tehnyt yritys vahvisti tiedon, että raportti oli toimitettu kunnanvirastolle jo päiviä aikaisemmin. Tarina olisi uskottavampi, jos ajoitus ei tökkisi joka vaiheessa.

 

Bussillaliikkuva koulu

Mynämäen Kokoomuksen kaikille kouluille esittämä liikkuva koulu aloite on lähtenyt Ihalaisissa heti lentoon. Koulumatkojen hyötyliikunnan ja omalla koululla tapahtuvan harrasteliikunnan sijaan Ihalaisten koulu liikkuu nykyään vain bussilla. Päivittäin bussillaliikunta kestää jopa 1,5 tuntia.

On oikea ja on väärä

Työsuojeluhallinnon nettisivuilta löytyy ohjeet kuinka toimia, jos työpaikalla epäillään sisäilmaongelmia. Ensin selvitetään mikä on ongelma, todennetaan se ja mietitään miten se voidaan hoitaa. Sitten hoidetaan löydetty ja todennettu ongelma ja lopuksi varmistetaan, että ongelma on poissa ja asiat kunnossa. Vastuu on työantajalla. Toimintamalli on kuvattu alla olevassa kuvassa.

Mynämäellä on kehitetty oma toimintamalli, jossa hypätään epäilystä suoraan korvaaviin tiloihin. Kiinteistöön ja sisäilmaan liittyvien selvitysten tulokset ja riskinarviointi jäävät tässä mallissa välistä. Vastuu on työntekijöillä, jotka siis myös esittivät epäilyt ja vastaavat tiedottamisesta. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin tämä itse kehitetty malli toimii.

(kuva lähteestä: http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/tyoymparisto/sisailma)

 

Hukattu viikko

Ihalaisten koulussa viikko 45 meni lomaillessa. Väitetyn sisäilmaongelman pyörteissä tehtiin uusi innovaatio – koululoma. Lapset ovat koulussa viettämässä lomaa. Kouluvälineiden ollessa pakastimessa, lapset harrastavat koulussa erilaisia ajanvietteitä. Koululoma on varmasti ollut lapsille 70-luvun kesälomaa muistuttava elämys, johon kuuluu lautapelit, uimassa käynti ja yleinen lorviminen. Nyt olisi opettajien aiheellista miettiä, miten tämä hukattu aika korvataan. Venytetäänkö kouluaikaa viikko kesälomalle? Odotellaan kuitenkin ensin, että opettajat vapautuvat tärkeistä sisäilmaongelmaväistötilaoperaatioistaan.

Operaatio LosKätin kustannukset?

Huolin ja Ihalaisten kyläkoulujen väistötilaan LosKätiin on lyhyessä ajassa sijoitettu paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Kaivinkone ilmestyi LosKätin pihaan kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokousta seuraavana päivänä. Se oli siis tilattu sinne jo ennen kokousta ja päätöstä asiasta. Aita nousi pihalle välittömästi. Kirvesmiehet ja sähkömiehet saatiin paikalle salaman nopeasti, vaikka rakennuksen piti olla kunnossa sellaisenaan. Myös opettajat ovat viikon keskittyneet täysipainoisesti väistötilojen valmisteluun. Lapsilla onkin ainakin Ihalaisissa ollut lomaviikko ilman oikeaa koulutyötä.

Kovin oli kiireellinen väistötilaoperaatio, jolle ei ollut mitään perusteita ja joka saattaa hyvinkin osoittautua täysin turhaksi. Ruljanssin päätteeksi on kiva kuulla sen kustannukset. Ihalaisten kouluun ei irronnut remonttirahaa eikä kirvesmiehiä tai sähkömiehiä. Kaivinkonetta ei ole tainnut tontilla käydä 2000-luvulla. Aitaakin saatiin Ihalaisiin odotella vuosi. Mutta, kun avautui mahdollisuus tyhjentää koulu, niin kustannukset eivät ole mikään este.

LosKätin huippunopea operaatio taisi sitten kuluttaa Ihalaisten 20 vuoden remonttirahat. Nyt voi veikkailla. 20 000€? 35 000€? 50 000€? Enemmänkö?

 

”liioittelu voi aiheuttaa oireilua…”

Työterveyslaitoksen edustajat toistavat sisäilmaongelmien liioittelua koskevaa viestiään nyt Helsingin Sanomissa otsikolla: Koulurakennusten terveysriskejä ei saa liioitella – liioittelu voi aiheuttaa oireilua.

Työterveyslaitoksen johtajien ulostulon syynä on Opettajien ammattiliiton OAJ:n ja Turun yliopiston taannoinen kysely, jossa kartoitettiin opettajien työssään kokemia sisäilmaongelmista johtuvia terveysongelmia. Työterveyslaitos yrittää hillitä ongelmiin liittyvää liioittelua ja selventää sisäilman ja terveysongelmien välistä suhdetta.

Vakavimmin sisäilmasta oireilevien tila on määriteltävissä niin sanotuksi ympäristöherkkyydeksi, joka on opittu viime vuosina tuntemaan aikaisempaa paremmin. Ympäristöherkkyys ei ole selitettävissä yksittäisillä ympäristön epäpuhtaustekijöillä, vaan monet syyt ja kuormitus­tekijät voivat ylläpitää elimistön reagointiherkkyyttä tavanomaisillekin ympäristöille.

Sisäilma ei siis aiheuta kaikkia tauteja, joita siihen yleisesti liitetään. Rakennuksia sulkemalla ongelmat eivät poistu, koska rakennuksen eivät niitä aiheuta. Todetut sisäilmaongelmat voidaan ratkaista. Ei ole syytä liioitteluun eikä hätäilyyn.

Sisäilman vaarallisuutta ei saa tarpeettomasti korostaa, koska se lisää huolta, huonovointisuutta ja oireilua.

Olisiko Mynämäelläkin pitänyt toimia hiukan suunnitelmallisemmin ja rauhallisemmin?